Avoin ja suljettu ympäristö

Oppimisympäristö - verkkoympäristö

Paluu Verkkopedagogiikka-sivulle

Teoreettinen kehikko aiheeseen
Tiivistelmä orientoivasta keskustelusta
Orientoivaa keskustelua hienosti kokoava Eija Honkasen keskustelupuheenvuoro

Orientoitumisviikon palautetta verkkopedagogiikan näkökulmasta


Kuuntele: Äänessä Anne Rongas
Sama alla lyhennetyssä muodossa tekstinä:

Mitä tässä ensimmäisen viikon aikana on tapahtunut?
Meitä on 28 opiskelijaa ja 3 ohjaajaa liikkeellä, eri taustat, eri tavoitteet ja yhteinen suunta. Olemme tarkoituksella lähteneet liikkeelle hapuillen. Emme vielä juurikaan tunne toisiamme - mutta vakuutan, että tässä kolmen kuukauden ja 7 opintopisteen aikana tulemme tutummiksi. Luvassa on monta tilaisuutta verkkoyhteisöllisyyteen, sillä meidän ohjaajien porukka ei kannata verkkokurssisuorittamiskursseja. Pidämme huolta, että joudut liikkumaan ja ääntelemään verkossa. Se on aluksi ehkä ärsyttävää, hämmentävää ja epävarma maaperä. Sinulle tarjotaan ainutlaatuinen tilaisuus kokea verkkooppijan ja vertaisohjaajan rooleja. Täällä ei voi istua kuuntelemassa, ei voi vain olla kyydissä, mutta toisaalta täällä kuulet niin kiinnostavia asioita kanssamatkaajilta, että uskallan veikata, että et tule katumaan matkaanlähtöä.

Ja sitten tärkeä lohdun sana
Orientoitumisjakso ja ensimmäisen jakson aloitus ovat virittäneet monessa tiedollista ristiriitaa. Moni on kommentoinut, että paljon uutta. No, sitähän tältä kurssilta jokainen on tullutkin hakemaan. Ryhmään mahtuu monen tasoisia ihmisiä ja pyrimme tarjoamaan jokaiselle jotakin. Perustavoite on, että jokainen osaa tämän kurssin jälkeen perustaa blogin ja käyttää sitä opetustyössä. Teknisinä tavoitteina ovat mukana myös muutamat muut jutut. Mutta huomaa, että toteutamme avointa oppimisympäristöä niin, että sinä saat itse hyvin paljon määritellä antamissamme kehyksissä sen, mitä opiskelet. Voit painottaa niitä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja niitä asioita, joiden oppimiseen tarvitset aikaa. Tämä avautuu vielä paremmin, kun pääset työstämään henkilökohtaista tehtävääsi ja saat kontaktia omaan tuutorpariisi tai -piiriisi. Et ole yksin tällä kurssilla, vaikka paljon jääkin itsenäisen toimintasi ja oman motivoitumisesi varaan. Kukaan ei opi puolestasi. Näinhän se aina on ja tvt-opetuskäytössä erityisesti: asiaa oppii tekemällä, ei teoreettisesti ja mielikuvissa.
Emme kuitenkaan sivuuta teoriaa, sillä käytännöllisintä on hyvä teoria. Verkossa opiskelua, opettamista ja ohjaamista on tutkittu ja nyt jo tiedetään paljon sen maailman yleisistä periaatteista. Tätä tietoa pyrimme Akin kanssa sopivalla tavalla suodattaen tuomaan kurssin kaikissa vaiheissa teille ja erityisesti osassa 2.

Kurkistetaan hieman viime viikkoon
Mihin olemme orientoituneet? Ne, joiden medialukutaito kattaa news-tyyppiset keskustelufoorumit, ovat orientoituneet sisällöllisesti. Ne, joille tekninen ympäristö asetti kynnyksiä, ovat keränneet arvokasta tietoa ihmisen havaintopsykologiasta. En sano tätä millään tavalla keljuillen, sillä omaan taustaani kuuluu 10 putoamista verkkokurssilta, lukemattomia eksymisiä ja turhauttavaa harhailua omituisessa mikä-mikä-maassa. Verkko on kuin menisit ulkomaille opiskelemaan vieraalla kielellä. Älä kadehdi niitä, jotka ovat kuin kala vedessä. He ovat räpistelleet omissa lätäköissään, kuten joku lohdutti harhailevaa kanssasarta tässä viikon varrella: kokemus opettaa.
Orientoitumisvaiheen eräs tavoite on ollut virittää kokemuksellisesti ja kognitiivisesti verkossa oppimista, ohjaamista ja opettamista. Sinä olet nyt siinä asemassa, jossa omat opiskelijasi. Tämänkin eräs oivaltava ryhmän jäsen havaitsi. Teemana avoin ja suljettu verkkoympäristö viritti tiedollista ristiriitaa ja voin vakuuttaa, että tuo ristiriita ei saavuta kliimaksia tämänkään kurssin jälkeen. Kyse ei ole toisiaan poissulkevista vaihtoehdoista, mutta toisaalta ei myöskään mistään selvästä alueesta. Oikeastaan sanoisin, että eräs keskeinen sisään kirjoitettu tehtävä sinulla tämän kurssin aikana on muodostaa oma näkemys siitä, millä tavalla näitä molempia voit parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää omassa työssäsi.

Seuraavassa nostan esille muutamia toivon mukaan teille hyödyllisiä ja valaisevia käsitteellisiä ja jäsentäviä näkökulmia
Lainaan lyhyesti parin vuoden takaista tutkimusta "Verkko-opiskelijan muotokuva". Tuo muotokuva on piirretty Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston verkko-opiskelijoista. Tutkimuksen tekijät ovat Eila Mannisenmäki ja Jyri Manninen. (Mannisenmäki e. & Manninen J. 2004. Avoimen yliopiston Verkko-opiskelijan muotokuva - Tutkimus opetuksesta, opiskelusta ja opiskelijoista verkossa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. Selvityksiä ja raportteja 44/2004.)

Lainaus (emt. 21-22):
"Verkko-opiskelijalle ajankäytön hallinta on keskeistä. Opiskelulle on löydyttävä aikaa, sillä vaikka verkko-opiskelussa suoritusten ajankohdasta voidaan joustaa, vaatii opiskelu aina aikaa ja työtä. Itsekuri, vastuullisuus ja itseohjautuvuus kuvaavat verkko-opiskelijaa. Oppija on itse vastuussa siitä, että tehtävät tulevat tehdyiksi ajallaan ja hän myös suunnittelee opiskelurytminsä eli sen mitä opiskelee, milloin ja miten. [...] Verkko-opiskelu joustaa ajan ja paikan suhteen. Samalla se karsii opiskelijoiden kasvokkaisia tapaamisia, tilanteita, joihin voi liittyä muutakin sosiaalista, kuin pelkkää opiskelua. Verkkokurssilta puuttuvat perinteisen opiskelumuodon epäviralliset tauko- j akahvilakeskustelut. Tällöin verkko-opiskeluun ryhdyttäessä on arvioitava kasvokkaisen sosiaalisen kontaktin tarve uudelleen ja toisaalta vuorovaikutuksen merkityksellisyys oppimisen kannalta. Verkkokursseilla vallitsee omat vuorovaikutussääntönsä, joihin opiskelijoiden on totuttava ja perehdyttävä. [...] Opiskelu verkossa vaatii usein myös yhteistyökykyä. Ryhmätöiden ideana on antaa ja saada uusia vinkkejä ja ideoita, palautetta, tukea ja kannustusta. [...] ryhmätöissä se, joka tuntee tietävänsä eniten saattaa aluksi kokea olevansa vain antavana osapuolena, mutta näin ei ole, sillä tämän osaajankin tietotaso syvenee hänen esittäessään, selittäessään ja perustellessaan omia näkökulmiaan muille. Jotta yhteistyö ja yhteisöllisyys onnistuvat, on osallistujien voitava luottaa toisiinsa ja oltava avoimia. Rohkeus osallistua ja aloittaa keskustelu on usein haaste monille aikuisille." Edelleen samassa luvussa todetaan, että verkkokeskustelussa tärkeitä taitoja ovat aloitteellisuus, muiden houkutteleminen mukaan ja taukojen taju - välillä asioita sulatellaan ja sitten taas otetaan askel eteenpäin. Vuorovaikutus on syklistä ja parhaimmillaan koko ryhmän resurssit ovat yhteisön ymmärrystä laajentamassa. Vuorovaikutuksen ja opitun soveltamisen ja omaan arkeen siirtämisen kautta verkko-opiskelusta voi syntyä merkityksellistä ja vaikuttavaa.

Avoin vs. suljettu
Jouni Immonen s. 21-22, kirjassa Aikuiskoulutus verkossa - Verkkopohjaisten oppimisympäristöjen teoriaa ja käytäntöä (toim. Matikainen, J. & Manninen, J. Palmia 2000): Avoimuus? Saavutettavuus, yksilölliset tarpeet, henkilökohtaisuus, oppijakeskeisyys, opiskelijan oma kontrolli oppimisesta. Avoimuutta eri kriteerien mukaan: kuka voi opiskella, mitä voi opiskella, miten voi opiskella, milloin voi opiskella?
Seuraavia teemoja tulen vielä jatkossa nostamaan näissä luento-osuuksissa esille. Ne tulivat esille jo orientoitumisvaiheen puheenvuoroissa ja erilaisissa pulmatilanteissa.
  • Tekniset kynnykset ja syvän veden sukeltajat: yleensä matka verkko-opettajaksi kulkee tuskastuttavan teknisen haltuunoton kautta kohti pedagogisia ja sisällöllisiä kysymyksiä
  • Eksyminen ja putoaminen: medialukutaito, havaintotoiminnot, verkkotilojen hahmottaminen, verkkotyöskentelyä ohjaavat sisäiset mallit, suhde ohjeisiin
  • Tekemällä ja kokemalla oppiminen: omakohtaiset kokemukset, niiden reflektoiminen, kokeilut ja arviointi työtoiminnan kehittämisessä, vertaispalautteen ja pedagogisten keskusteluiden merkitys
  • Samalla matkalla eri ihmiset oppivat eri asioita: verkko avaa tilaa autenttisille ongelmille ja niiden kanssa työskentelylle, saman kaltaisia oppimisen ja oivaltamisen mahdollisuuksia kuin maalaiskansakoulujen yhdysluokilla, liikutaan siis herkästi lähikehityksen vyöhykkeellä
  • Vuorovaikutus - aineistoa on verkko täynnä, mutta oppiiko ihminen pelkästä aineistosta?
Paluu Verkkopedagogiikka-sivulle